Monenlaista toimintaa, poliittisia kysymyksiä ja suuria muutoksia
Vuosina 1906-1908 Lappiin perustettiin 20 uutta työväenyhdistystä, joista Tervolan työväenyhdistys oli ensimmäisten joukossa. Yhdistysrekisteriin Tervolan työväenyhdistys on viety tammikuun alussa vuonna 1906. Saman vuoden elokuussa työväenyhdistys valtuutti Arvid Vuolukan, Pekka Leinosen ja Pekka Komulaisen ostamaan maanmittari Alfred A. Gustafssonilta palstatilan rakennuksineen Harjun R:no 18 perintömaalta, kirkkomaan sekä lainamakasiinin lähettyviltä. Tilan nimeksi annettiin Tähtelä. Oman toimitalon hankkiminen yhdistyksen alkutaipaleella oli merkittävä saavutus työväenyhdistykselle.
Tilan ja talon juuret ulottuvat aina 1800-luvun loppupuolelle saakka. Gustafsson oli ostanut palstan vuonna 1898 kauppias Olli Kestilältä ja August Hurulalta. Rakennuksessa oli toiminut Kestilän kauppapuoti. Vuonna 1890 rakennetun pienen kauppakiinteistön hirsikehikkoa hyödynnettiin työväentalon rakentamisessa. Rakennus (vuosina 1906-1939) käsitti kolme neljäsosaa nykyisestä. Työväentalo oli aikanaan todellinen monitoimitalo: siellä oli niin kahvila, juhlasali kuin kirjastokin. Kansan Tahdon reportterin kuvaus talosta kuului: “Valokuvastakin päättäen, joka on ollut toimistossamme nähtävänä, on talo pulska kuin “hiiden linna”, eikä kirkko vierellä näytä torneineenkaan kuin “torpalta savitorvineen”.
1900-luvun voidaan kuvata olleen Tervolassa järjestöjen aikaa. Työväen- ja nuorisoseurat tarjosivat kyläläisille erilaista ajankulua ja viihdykettä, kuten myös mahdollisuuksia itsekasvatukseen ja henkiseen kehitykseen. Tervolan työväenyhdistyksen toiminta onkin ollut vilkasta sen ensimmäisenä toimintavuonna, jolloin iltamia on järjestetty peräti 39 kertaa. Tanssit olivat suosittuja ja toimitalon pihaan rakennettiin suuri katettu tanssilava. Tanssin lisäksi myös näytelmät olivat suosittu toimintamuoto järjestöjen keskuudessa.
Yhdistystoimintaan kohdistui aikanaan myös paljon ennakkoluuloja ja osa koki työväenyhdistykset jopa uskonnon vastaisina. Eri yhdistysten välillä oli myös poliittisia ristiriitoja. Lopulta vuosina 1917-1918 työväentoimintaan osallistumista ei katsottu enää hyvällä, jolloin työväentalot takavarikoitiin ja yhdistysten omaisuutta turmeltiin. Toiminta hiljeni hetkeksi, mutta kirkonkylän yhdistys anoi toimitaloaan takaisin käyttöönsä jo vuonna 1919. Kirjallisia lähteitä on säilynyt heikonlaisesti, mutta Yhdistysrekisterin mukaan Tervolan kirkonkylän työväenyhdistys perustettiin uudelleen vuosien 1920-1921 välillä. Toiminta on kuitenkin ollut katkonaista. Joukko lapinniemeläisiä kokoontui marraskuussa 1930 perustamaan uudelleen kirkonkylän sosiaalidemokraattista työväenyhdistystä. Toiminta loppui kuitenkin lyhyeen. Kihlakunnanoikeus lakkautti uusien lakien perusteella Tervolan työväenyhdistyksen vuonna 1932, jolloin sen omistama maa-ala kiinteistöineen päivineen pakkohuutokaupattiin. Tilan osti Olli Aho Tervolan suojeluskunnan toimeksiannosta. Kauppahinta oli tuolloin 32 000 markkaa.
Vuosien 1932-1944 ajan rakennus toimi Tervolan suojeluskunnan talona. Suojeluskunta laajensi talon nykyisiin mittoihinsa. Laajennuksen yhteydessä talo koki suuria muutoksia ja vanha nikkarityyli katosi. Sodan aikana talo toimi muun muassa kenttäsairaalana, liikekannallepanon kokoontumispaikkana sekä saksalaisten sotilaiden yöpymistilana. Suojeluskuntien lakkauttaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1944, jolloin järjestö lahjoitti Tähtelän tilan rakennuksineen kunnalle kunnansairaalaksi. Lahjoitukseen sisältyi kuitenkin ehto, että kunnan oli otettava vastatakseen talon hankinta-aikaiset velat. Rakennus käsitti tuolloin vanhan työväentalon 27 m2 kokoisen hirsiosan sekä suojeluskunnan aikanaan rakennuttaman 145 m2 kokoisen juhlasaliosan. Vuonna 1945 talo siirtyi kunnan omistukseen, jolloin sen muuttamista sairaalaksi suunniteltiin. Sairaalan johtokunta oli ehdottanut myös sairaalan sijoittamista kunnantalolle, jolloin kunnantoimisto olisi puolestaan siirtynyt entiseen suojeluskunnan taloon.
Työväenyhdistykset aloittivat toimintansa uudelleen pian sodan jälkeen ja talon kohtalosta tuli poliittinen kysymys. Suomi-Neuvostoliitto-seuran Tervolan osasto sekä Urheiluseura Kuohu anoivat entistä suojeluskunnan taloa käyttöönsä vuonna 1946. Samana vuonna työväenseurat viettivät talossa vapunpäivää ensimmäisen kerran sitten 1930-luvun. Talon luovuttamista työväelle vastustettiin Kunnallislautakunnan puheenjohtajan Erkki Ervamaan toimesta, joka myös laati oikeusministeriöön laajan perustelun luovuttamisen estämiseksi. Selostuksessa tuotiin muun muassa ilmi suojeluskunnan taloon tekemä laajennus, kun työväenyhdistyksen aikana talo oli käsittänyt vain keittiön, tarjoiluhuoneen sekä pienen juhlasalin. Alakerran laajennuksen lisäksi suojeluskunnan aikana talon vintille oli rakennettu kaksi asuinhuonetta, varasto ja ullakko sekä talon alle betonikellari. Tällä pyrittiin perustelemaan sitä, ettei rakennus ollut enää sama, joka työväenyhdistykseltä oli aikoinaan huutokaupassa ostettu. Kunta vastusti talon lunastusta ehdottaen sille käyttöä neuvolahuoneistona, terveystalona, koulun keittolana tai opettajan asuntona.
Kunnallislautakunnassa työväenedustajat vastustivat Ervamaan vetoomusta ja kansandemokraattien valtuustoryhmä laati asiaan kirjallisen vastalauseen. Asiasta äänestettiin ja Ervamaan kirje päädyttiin lähettämään ministeriöön. Kirjeen loppuun kuitenkin lisättiin, että mikäli luovutus toteutuu, toivotaan talon päätymistä sos.dem. Työväenyhdistykselle. Eduskunnassa puolestaan alettiin valmistella lakia työväentalojen palauttamisesta niiden entisille omistajille, jolloin kunnassa luovuttiin ajatuksesta, että taloon rakennettaisiin sairaala. Lopulta vuonna 1949 Valtioneuvoston päätöksellä Tähtelä oli luovutettava takaisin sen alkuperäiselle omistajalle eli Tervola sos.dem. Työväenyhdistykselle. Rakennuksen hinnaksi arvioitiin tällöin 500 000 markkaa. Jotta yhdistys sai talon haltuunsa, joutui se ottamaan summaa vastaavan määrän lainaa.
Vaikka työväentalolla olikin 1950-luvun vaihteessa paljon erilaista toimintaa, kuten iltamia, näytelmiä, tansseja, konsertteja ja elokuvia, ei yhdistys pystynyt maksamaan kuin velan korot toimintatuotoillaan. Jo vuonna 1951 talo siirtyi Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen omistukseen sillä ehdolla, että puolue ottaa velan maksettavakseen. Vuonna 1954 talo vaihtoi jälleen omistajaa, kun SDP:n Lapin piiri otti sen haltuunsa. Talon peruskorjaus aloitettiin vuonna 1976, sillä se oli ajan saatossa päässyt heikkoon kuntoon. Sisätiloissa tehtiin korjauksia ja katto uusittiin. Vaalean ulkovärin tilalle palautettiin talon alkuperäinen punainen väri sekä valkoiset listoitukset. Yhdistys saikin talon kunnostamisesta Lapin rakennusperinne ry:n myöntämän Hurrikas-palkinnon.
Talo pääsi rapistumaan jälleen 1990-luvulla, ja se myytiin vuonna 2006 leipomo- ja tilausravintolakäyttöön. Vuosina 2006-2007 rakennukseen tehtiin korjaus- ja muutostöitä. Leipomo- sekä ravintolatilojen saneerauksen lisäksi taloon rakennettiin remontin yhteydessä pannuhuone, kuisti sekä varastotiloja. Rakennus toimi vuosien varrella myös kokous- ja juhlapaikkana, ja siellä järjestettiin erilaisia tapahtumia. Yritystoiminnan hiipuessa paikka laitettiin myyntiin.
Me ostimme paikan maaliskuussa 2023. Alkoi perehtyminen rakennuksen ja tilan historiaan sekä perinnerakentamiseen. Edellisissä remonteissa vanhoja perinteisiä materiaaleja ja rakennuksen osia on korvattu uudemmilla. Näitä modernisointeja ja uudistuksia pyrimme korvaamaan perinteisemmillä, ekologisemmilla ja paremmin hengittävillä materiaaleilla, jotta rakennus säilyisi mahdollisimman hyvänä myös seuraaville sukupolville.
Vanhemman tiedon osalta lähteenä käytetty kirjaa Kahen puolen Kemijokea - Tervolan kunnan historia, Hakoköngäs, E. (toim.)
