Mentalisaatiokyky, kunnioitus ja levon tarve omista reaktioista
Ulkoisen toimintamme takana on hyvin usein erilaisia ajatuksia, tunteita, aikomuksia, uskomuksia ja kuvitelmia. Mentalisaatio on kykyä pohtia näitä erilaisia mielen tiloja, jotka piiloutuvat ulkoisen käyttäytymisen ja reagoinnin taakse. Mentalisaatiokyvyssä on vaihtelua ihmisten välillä, ja jokaisen mentalisaatiokyky myös vaihtelee tilanteesta riippuen. Kykyyn voivat vaikuttaa negatiivisesti mm. stressi, väsymys tai kiihtymys. Tilanteiden automaattinen ja itsekeskeinen tulkinta on nopeampaa sekä helpompaa verrattuna mentalisaatioon, joka taas vaatii ponnistelua oman ja toisen ihmisen näkökulman pohtimiseksi ja ymmärtämiseksi. Moni varmasti tietää, kuinka jossakin tilanteessa tulisi toimia, mutta vanhempi voi esimerkiksi väsymyksen takia ahdistua vauvan itkusta eikä kykene pohtimaan, mitä vauva yrittää itkullaan kertoa.
Mentalisaatiokyvyn ollessa heikko, ihminen ei kykene ennakoimaan omia tai toisten reaktioita erilaisissa tilanteissa, eikä myöskään kykene säätelemään omaa tunnetilaansa. Tällöin elämästä tulee hyvin arvaamatonta ja kontrolloimatonta. Mentalisaatiokyvyn ollessa vahva, ihminen puolestaan kykenee säätelemään omia tunnetilojaan, luomaan pysyvyyttä ja varmuutta ihmissuhteisiin sekä edistämään kommunikaatiota esimerkiksi perheen sisällä. Vahva mentalisaatiokyky auttaa myös minimoimaan erilaisista konflikteista aiheutuvaa stressiä sekä niiden traumatisoivaa vaikutusta. Mentalisaatiolla onkin keskeinen rooli psyykkisen hyvinvoinnin kannalta, ja se toimii suojaavana tekijänä erilaisissa kriiseissä. Tähän liittyy vahvasti myös omiin tunteisiin ja tuntemuksiin samaistuminen sekä mielessä ja ajatuksissa kiinni oleminen.
